Pirtanauhan kutomiseen tarvitaan vähintään pirta ja lankaa. Lisäksi tarvitaan tukeva kiinnityspiste nauhan yläpäälle ja vyö tai vastaava, johon nauha kiinnitetään kutojan päässä. On muutama muukin hyödyllinen apuväline, sukkula on kätevä kudelangan pidin ja tiivistin, nauhalukko tai pakasteklipsi auttaa nauhan kiinnittämisessä vyöhön. Suomessakin on käytetty erilaisia nauhapuita eli kehikoita, joihin loimi on viritetty, mutta ne ovat yleisempiä Ruotsissa.
Pirta
Pirrasta käytetään erityisesti pohjoisessa nimitystä tiuhta ja siitä juontuu myös nauhoja tarkoittavia termejä kuten tiuhtavyö. Museoiden tietokannassa Finnassa törmää myös muihin pirtaa tarkoittaviin termeihin kuten viula. Ruotsiksi pirta on usein bandgrind ja norjaksi båndgrind. Englanniksi tilanne on vähän hankala, pirta on rigid heddle, mutta jos etsii tietoa esimerkiksi sanayhdistelmällä rigid heddle weaving, saa paljon pirtakangaspuutietoutta ja vähän varsinaisia pirtanauhoja. Englanninkielisessä maailmassa tavallisempaa on niisillä tappinauhapuissa tehtävä inkle weaving, mutta sitten on myös jännittävä box loom tai tape loom eli nauhapuut, joissa on pirta, mutta nauhaa pidetään kädessä sen sijaan, että se kiinnitettäisiin vyötärölle. Näistä lisää sivuston osassa ”Taustaa”.
Pirtoja on eri tyyppejä. Peruspirta on kuin logomme keskiaikainen pirtamalli, siinä on joka toisena rako ja joka toisena reikä. Lähes aina rakojen ja reikien yhteen laskettu määrä on pariton ja kertoo pirran maksimilankamäärän. Siihen ei ole mitään standardia, keskiaikasessa Väskinden pirrassa on tilaa vain 13 langalle ja Toikan leveimmässä nauhapirrassa on paikat 123 langalle. Kaikkia paikkoja ei ole pakko käyttää eli 31-lankaisella pirralla kutoo ihan sujuvasti 17-lankaista nauhaa. Peruspirran lisäksi on olemassa erilaisia kuviopirtoja, joissa voi olla puolikorkuiset lisäraot osan matkaa tai ylimääräinen rivi reikiä. Nämä pirrat on tarkoitettu helpottamaan poimitun pirtanauhan kutomista, se onnistuu kyllä peruspirrallakin.
Sukkula
Sukkula on…
Pirtanauhasivusto 